Ehdokkaan nimi
Nyt se on sitten varmaa, ettei suomalaisten tarvitse valita pressanvaalissa kahden Niinistön väliltä. Jussi Niinistön tviitti ei nimittäin ollut pelkästään suurelle yleisölle suunnattu ilmoitus, vaan julkitoi kolmen kaveruksen; Timon, Terhon ja Niinistön Jussin kesken tehdyn sopimuksen. Siksi siihen voinee myös luottaa, eli viimeksi mainittua ei nähdä presidenttiehdokkaana.
Tähän asti auki ollut hauska mahdollisuus kahden Niinistön ehdokkuudesta herätti pohdiskelemaan aihepiiriä laajemminkin.
Olettakaamme että Jussi Halla-aho päättäisi tavoitella puolueensa puheenjohtajuutta ja presidenttiehdokkuutta.
Saarijärvelläkään ei ole pantu pettua leipätaikinaan enää miesmuistiin. (Vaikka itäisessä Helsingissä leipää jonotetaankin kilometrikaupalla, säällä kuin säällä). Nuoremmillekin polville on silti tuttu sanonta ‘Alavilla mailla hallanvaaraa.’.
Halla merkitsee uhkaa, siis jotain sellaista mitä pitää pelätä.
Halla-sanalla on negatiivinen varaus.
Eikä Jussi Halla-aho henkilöhistoriansa valossa ole edes uusi “saarijärven paavo, joka voittaa hallan”. Hän ei ole valmis jakamaan saavutettua hyvinvointia niille, joilla maailmassa yhä menee heikommin.
Halla-Aholla on luonnollisesti kannattajansa, mutta yleisesti ottaen kansalaisten mielikuvissa hänen taustansa on jossain epämääräisissä ‘rasistisissa, kansallissosialistisissa hommafoorumeissa’. Tällaista imagoa on äärimmäisen vaikea karistaa yltään, vaikka haluaisikin. Jussi Halla-aho tuskin edes haluaa.
Sampo-sana viestittää vaurautta. Muinaisen Kalevalan sampo-mylly jauhoi loputtomasti rikkauksia haltijalleen. Ehdottomasti myönteinen ja erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toivoa herättävä sana.
Sampoa pidetään myös perinteisenä lappilaisena etunimenä, miltei Aslakin tyylisenä. No, Pohjolaanhan Kalevalankin sampoa koitettiin loppusijoittaa.
Terhoja tuottava tammi kasvaa puolestaan Suomessa luonnonvaraisena vain hyvin etelässä. Tammipuun ominaisuuksia ovat kuitenkin määrätynlainen jalous, pitkä-ikäisyys sekä kovuus tai lujuus, jota esimerkiksi rakentaja arvostaa.
Terho on sanana lähellä adjektiivia ‘terhakkuus’. Kieltämättä Sampo Terho on onnistunut julkisuudessa – Timo Soinin varjossakin – luomaan ja vahvistamaan tämän tyyppistä mielikuvaa itsestään. Vaikka hän tv-ruudussa usein näyttääkin päiväuniltaan – Lumikin vierestä? just nousseelta kääpiöltä, on hän kuitenkin niistä seitsemästä se vilkas, ehdottomasti. Toisaalta rinnastus Terho-kotiin voisi synnyttää mielikuvan perussuomalaisen puolueen saattohoitajaksi pyrkivästä henkilöstä.
Kuinka paljon poliitikon nimi vaikuttaa hänen menestykseensä huipputasolle pyrittäessä?
Paavo Lipposen sukunimi osoittautui enteeksi. Presidenttiä hänestä ei tullut, vaan kansainvälinen ahväärimies fiktiivisen savolaisseikkailija-nimikaimansa tavoin.
‘Tasavallan presidentti Jutta Urpilainen’. Ei kuulosta hyvältä. Tämän hän tiesi itsekin, teki oikean ratkaisun ja vältti pettymyksen.
Jos mielikuvat ratkaisisivat, Antti Rinne sen sijaan voisi olla presidentin nimi siinä missä vaikkapa Risto Rytikin.
Mutta mielikuvat eivät ratkaise. Ne vaan sulkevat pois. Finaaliin ja mestaruuteen päästäkseen miehen tai naisen pitää olla presidenttiainesta.
Hauska sattuma muuten sekin on, että perussuomalaisten puheenjohtajakisaan lähtenyt Leena Meri on Veikko Vennamon tyttären kaima. Vai onko yhtään mikään lopulta sattumaa?
Ilmoittiko Jussi Niinistö jo, ettei lähde persujen presidenttiehdokkaaksi?
Ilmoita asiaton viesti